Hupsista...

Kuinkas tässä nyt näin kävi... Lisää vuohia piti kyllä hankkia, mutta ei kyllä aitoa, leikkaamatonta pukkia.

No joo, tiedän kyllä miten tässä näin kävi. Voitin Facebookissa Lähdevainion tilan arvonnassa kaksi pussia vuohenmaidosta tehtyä toffeeta. Antaessani yhteystietojani toffeiden saamiseksi tänne päin tilan emäntä Laura ilmeisesti bongasi minut profiilikuvani perusteella "vuohifarmariksi" ja kysyi, että mahtuisiko meidän laumaan tällainen ihana pukki... Siitä sitten puhumaan isännälle ja aikalailla extempore sitten eilen sunnuntaina minun työvuoroni jälkeen lähdettiin Laitilaan ajamaan pukkia katsomaan. Ja siis, ihan oikeasti piti mennä katsomaan, mutta isäntä halusi lähteä matkaan pakulla, että saadaan pukki samointein sitten mukaan. Ööh... No mikäpä siinä sitten. :D

Siinä on nyt Jooseppi (isännän mukaan Kyrpä-Jooseppi, koska Jaakkimakin on Sarvi-Jaakkima), vanhalta nimeltään Laku.

"Mikä TOI on?"

"Mamma, meidän tarhassa on JAKKI!"

"Mamma, se syö meidän heinät!"

Kuvien laatu on tasoa peruna, koska ne on otettu puhelimella pussipimeässä eilen illalla.
Jooseppi otti kaiken todella rauhallisesti, heti alkoi heinätkin maistumaan, mutta Rosvo ja Jaakkima olivat aivan kauhuissaan uudesta tulokkaasta. Hieman huvittavaa kyllä, kun kaksi pöhveliä seisoo kivellä turvassa ja on selvästi närkästyneitä, kun heidän heiniänsä tuolla tavalla tullaan syömään. Noh, eiköhän tämä tästä. Minkäänlaista aggressiivista käytöstä ei ole ollut havaittavissa, Jooseppi on lähestynyt kahta vanhaa asukasta ystävällisen innokkaasti ja nämä kaksi tosiaan painelevat karkuun. :D

Voin sanoa muuten, että haju on suhteellisen karmea. Tänään aamulla kun heräsin ja menin parvekkeelta kurkkaamaan vuohitarhaan, niin heti pisti pukin haju nenään. No, ehkä siihen tottuu tai sitten haju alkaa hälvenemään, Jooseppi tuli kuitenkin useamman kiimaisen naaraan luota tänne meille...


Ja tässä vielä nämä toffeet, josta kaikki tämä nyt sitten johtuu...

Oli hyvää. Ensimmäinen pussi meni jo.