keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Terapiavuohet

Pakko hehkuttaa ihan vaan sitä, että eilen kun menin hihnojen kanssa tarhaan, niin pukki käveli luokseni ja antoi tuosta vaan kiinnittää hihnan pantaansa. Olen kertakaikkiaan ällikällä lyöty! Pukki, joka väisti kosketusta eikä missään nimessä antanut ainakaan kiinni ottaa, niin tulee ihan itse luokse kiinniotettavaksi!

Nyt kun olen ollut kolme päivää töissä, niin huomaan kyllä entistä paremmin miten seurankipeitä nuo päkättäjät ovat. Kauhea huutelu heti päällä kun tulee kotiin ja molemmat tulevat rahnunettavaksi. On ne niin ihania. Ja heti alkavat hepuloida, kun tarhaan menee. Eli siis puskea toisiaan ja rallittamaan. Ehtivät vissiin jo viikossa tottua siihen, että eukko on aina kotona ja nyt se ei sitten olekaan!

Videoita luvassa tämänpäiväisesetä hepuloinnista (teemalla "terapiavuohilla menee kovaa"), kunhan vaan saan ne ensin ladattua jonnekin.

Tänään muuten kuttu perhana puski minut alas kiveltä. Istuin siinä kaikessa rauhassa, kun yhtäkkiä toinen alkaa tönimään! :D


sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Juhannus

Juhannus vietettiin melko kylmässä säässä, siinä kymmenen asteen pinnassa, vaikka välillä se aurinkokin kyllä hieman yritti paistaa.

Vuohilla alkoi viirata heti juhannusaattoaamuna, ennen ensimmäisiäkään vieraita. Olin niiden kanssa tarhassa ja ne pitivät pitkään puskemisnäytöstä. Kumpikin kävi myös toisen selässä, joten liekö kutulla ollut kiima?

Tässä muutama juhannuksen aikana kuvaamani video. Hirveä homma oli saada nämä esille, että toivottavasti edes kannatti. :D Ensin Blogger ei suostunut yhteistyöhän, vaan videot piti ladata Youtubeen. Ja sehän sitten kesti ja kesti ja kesti... Äääh. Menin sitten välissä nukkumaankin.


Olen aivan rakastunut näihin ihaniin, seurallisiin ja älykkäisiin eläimiin. Erittäin otettu olen siitä, että olen ilmeisesti nyt alle viikossa saavuttanut jo melko aran pukinkin luottamuksen. Toissapäivänä ja eilen sain rapsutella sitä tarhassa pitkät hetket ihan joka puolelta. Kyljistä, päästä, korvista, leuan alta ja jopa sarvien välistä! Tämä pukkihan on sellainen, että se väistää kosketusta, mutta pari tällaista hellittelyhetkeä on jo ehditty viettää. Mielestäni se, että sarviin ja sarvien väliin saa koskea, on kyllä erittäin iso luottamuksen osoitus, kun yleensä se sarviin koskeminen tarkoittaa sitä, että joutuu hihnaan (minkä sinänsä luulisi olevan miellyttävää, sehän tarkoittaa syömään pääsemistä! Tai on ainakin nyt toistaiseksi tarkoittanut täällä meillä) tai muuten vain jotain "epämieluisaa", hoitotoimenpiteitä tai muuta vastaavaa. Tuossa päivänä eräänä ei meinattu saada koko pukkia kiinni, kun miehen kanssa kahdestaan yritettiin. Ei auttanut kaura, ei mikään. Ja nyt sitten pukkiherra heittäytyy näin palluteltavaksi.

Kuttu, joka on huomattavasti seurallisempi ja sitä on saanut rapsutella alusta asti, tulee nojailemaan minuun, jos olen tarhassa. Kai sekin on jotain hellyyden hakemista? Kuttua saa kyllä rapsuttaa sydämensä kyllyydestä, se on kyllä niin ihanan kesy ja kiltti.

Molemmat myös aina "tervehtivät" minua, jos liikun pihassa, tai no, lähes aina ääneni kuullessaan. Niin söpöä. 

Mutta erityisen otettu olen tosiaan pukin käytöksestä! Ajatella, että ystävystyttiin näin hyvin, näin pian! <3 Nyt kun sanoin, niin taatusti tulee takapakkia ja tänään ei taas saa edes koskea, mutta...

Harmittaa muuten, että en saanut videolla pukin eilisiä hepuleita. Se oli ihan hassu, juoksi pitkin tarhaa tuhatta ja sataa, hyppi kiveltä kivelle, tanssi step dancea sadesuojan katolla ja muutenkin veti ihan hillitöntä rallia. :D Ja tottakai juuri silloin, kun ei ollut kännykkää taskussa. Onneksi sentään oli paikalla muitakin todistajia kuin minä, oli se niin hupaisaa. Vetivät muuten vieraillekin eilen samanlaisen puskemisnäytöksen kuin privaatisti minulle toissapäivänä. Tiedä sitten, että onko se sitä kiimaa, joka nämä villitsee vai ihan vaan esiintymisen halu? :D

Jos nuo videoupotukset tuossa yllä eivät toimi, niin kaikki videoni löytävät myös täältä; https://www.youtube.com/user/TheGimlixx/videos

torstai 19. kesäkuuta 2014

Kivet on kivoja!

Ai vuohet tykkää kiipeillä? Ai miten niin?








Onneksi tuolla aitauksessa noita isoja kivia riittää.


maanantai 16. kesäkuuta 2014

Vuohet ja kanit

Päkätit kohtasivat tänään uusia ystäviä, joita jo eilen pitkään tuijoteltiin.






Ei kovin häävejä kuvia, mutta oli monta hauskaa tilannetta kun vuohet ja puput olivat ihan nenäkkäin. Melko suloista. Molempia, sekä kaneja että vuohia, kiinnosti kovasti tuo outo ennennäkemätön eläintoveri.


sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Päkätit

Aamulla haettiin vuohet kotiin ja noin 30km matka meni oikein hienosti.



Ensin tutkittiin vähän tiluksia.





Puput oli jänniä. Niitä kytättiin pitkään. (Alakuva)



"Ihan hiukan" onnellinen uusi omistaja. :)
 


Tiluksien katsastamisen ja pienen herkkuhetken jälkeen päästiin tarhaankin asti.




Tarhan kivet todettiin heti oikein kelvoiksi ja niitä täällä Kivilehdossa kyllä riittää!





Ensimmäinen päivä on sujunut oikein kivasti ja päivä onkin vietetty aika pitkälti pihalla itsekin. Nyt illan tullen kun tultiin sisälle ja aina kun ulko-ovi aukeaa, kuuluu tarhan suunnalta vieno "bää". On ne niin ihania. <3


lauantai 14. kesäkuuta 2014

torstai 12. kesäkuuta 2014

Aitaus etenee

Tänään tulivat sunnuntaina tilatut aitatolpat ja langat.






Katsotaan mitä tästä tulee...


keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Pakollinen koodinpätkä

<a href="http://www.bloglovin.com/blog/12397969/?claim=jg8mjrwvjk2">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla</a>

Tämä on tällainen pakollinen, että saan tämänkin blogin tuonne Blogloviniin.


maanantai 9. kesäkuuta 2014

Raivausta

Nämä kuvat oikeastaan jo eiliseltä, kun alettiin tuota ryteikköä vähän raivata, että saadaan se aita tehtyä! Heti vaan hommiin, niin saadaan mussukat kotiin. <3



Allaolevassa kuvassa vasemmassa reunassa oleva mänty on sama kuin ylläolevissa oikeassa reunassa, eli siis tuon yläkuvien pöheikön takaa nämä kuvat ikäänkuin...



Ja alla kuvia pienen moottorisahan laulattamisen jälkeen... Aita olisi tosiaan tarkoitus laittaa kulkemaan tuota nurmikon reunaa, niin täytyi noita siinä rajalla olleita koivuja ym. vähän kaadella pois tieltä. Kuusikin sai uuden ilmeen, mielestäni se on aika sympaattinen noin... Alunperin piti kaataa sekin kokonaan, mutta ainakin toistaiseksi se nyt sai jäädä.


Ja niistä kaadetuista koivuista tehtiin tietysti näitä:


Tänään käytiin myöskin Agrimarketissa pyörähtämässä hankkimassa hieman tarvikkeita aitausta varten, vaikka tärkeimmät pistettiinkin tilaukseen jo eilen illalla netin kautta. Nyt vaan sormet ja varpaat ristissä toivotaan, että toimitus on tämän viikon aikana, että viimeistään viikonloppuna saataisiin aitaus pystyyn ja mielellään vaikka vuohetkin jo kotiin. Viimeistään juhannukseksi olisi tavoite...

Tänään kävin muuten taas siellä maaseututoimistossa, tällä kertaa palauttamassa vuohenpitolappusen... Taisi täti vähän ihmetellä, että on siinä kumma muija. Torstaina kävi ja ilmoitti ottavansa lampaita eikä mennyt kuin maanantaihin, kun se ottaakin jo vuohia... Ei ollut ehtinyt vielä mitään asian eteen tehdä, niin pistettiin sitten se lammaspaperi silppuriin ja pitopaikkapapereihin vaihdettiin lammas vuoheen. No harm done. Hienosti sujui. :)


sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Tulevat asukit?

Tänään käytiin katsomassa meidän, todennäköisesti, tulevia vuohia.

Olen aivan myyty. Vuohet vain ovat niin ihania, persoonallisia ja sympaattisia eläimiä. Tässähän on sitä pohdittu, että otetaanko vuohia vai lampaita, mutta kyllä se vaakakuppi alkaa kovasti kallistua vuohia kohti. Ihan niinkuin alunperin ajateltiinkin, kunnes meidät hetkiseksi saatiin peloteltua vuohien vaikeudella.






Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan...

Jos tässä postauksessa on jotain omituisuuksia, se johtuu siitä, että tämä on naputeltu kännykällä...


lauantai 7. kesäkuuta 2014

Ajattele kuin vuohi!


Siellä se yrittää ajatella kuin vuohi.

En selitä tätä sen enempää, tajuaa ken tajuaa...


torstai 5. kesäkuuta 2014

Maaseututoimistoon joo joo...

Tänään kävin viemässä paperit maaseututoimistoon, että saataisiin joskus ne pitopaikkatunnukset ja asikastunnukset, että voisi niitä elukoita joskus hommatakin. Se on jotenkin jännä, että täytyy rekisteröityä esim. lampaanpitäjäksi ennen kuin voi edes ostaa ensimmäistäkään lammasta. Ymmärrän kyllä miksi tämä on näin, mutta tuntuuhan se sinänsä hassulta... Ilmotat olevasi lampaanpitäjä ennen kuin voit edes niitä ostaa.

Rekisteröidyin nyt sitten tosiaan lampaanpitäjäksi ja kanojen pitäjäksi. Se jää nähtäväksi, että koska kanoja tulee, ehkä ensi kesänä? Tuskin ehtii tälle kesää kuitenkaan, on tässä sen verran hommaa kuitenkin näissä isommissakin kavereissa.

Lampaita varmaan sitten täytyisi alkaa tsekkailemaan... Vaikka mitään ei tietenkään voi hankkia ennen kuin on ne tunnukset ja tietenkin aitaus...


keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Tästäkö lähtee?


Nyt on tulostettu rekisteröitymispaperit lampaiden, vuohien ja kanojen pitäjäksi sekä pitopaikan rekisteröimispaperit ja... Ihan hirveää paperihommaa! Lisäksi nuo kaavakkeet ovat kohtalaisen käsittämättömiäkin vielä.

Huomenna maaseututoimistoon...


maanantai 2. kesäkuuta 2014

Vuohia vai lampaita? Lampaita vai vuohia?

Tässä on nyt vatvottu edestakaisin ja mennen, tullen ja paletessakin, että kumpia meille tulee. Vuohia vai lampaita.

Vuohista olen aina tykännyt. Meillä on ollut mummulassa vuohia kun ole ollut pieni. Eli joskus 25 vuotta sitten... Silloin minulla oli oma kili, jonka nimi oli Dennis! Siitä kai se vuohikipinä on lähtenyt...

Kun kuusi vuotta sitten muutimme tänne Kivilehtoon, sanoin jo silloin miehelleni, että meille tulee sitten vuohia. Nyt kutakuikin tasan kuusi vuotta myöhemmin aika vihdoin olisi kypsä...

Mutta.

Vuohia vai lampaita?

Eräällä tuttavalla olisi tässä ihan lähellä kolme heinäkuun puolivälissä luovutusikään tulevaa mustaa uuhta. Ehdoton plussa, että eläimet saisi läheltä ja tutulta. Varmasti saisi vertaistukea ja vinkkejä jatkossakin.
Lampaat eivät ole kovia karkailemaan. Ainakaan niin kovia kuin vuohet. Ehdoton plussa.
Niille riittäisi vähän vähemmän jämerä aitaus kun vuohille. Ehdoton plussa.
Kestävät hyvin kylmää ja tykkäävät ulkoilla talvella. (Tosin niin kai vuohetkin?) Ehdoton plussa.

Sitten miinuksia... Keritseminen täytyisi opetella. En tiedä onko vaikeaa vai ei, mutta oma vaivansa siitäkin.
Tuo meidän tuleva laidun on ravintonsa puolesta varmaan parempaa vuohille kuin lampaille.
Lampaita täytyy olla vähintään kolme, että ovat lauma.
Ne syövät 2kg heinää päivässä per nenu. Se tekee kolmelta lampaalta 21kg viikossa, 84kg kuukaudessa ja mitä sitten talven aikana... Jos lasketaan lokakuusta huhtikuuhun, niin se tekee seitsemän kuukautta heinäruokintaa. Tosin, kun tuo laidun on mikä on, niin luultavasti aivan täysin kuivaheinää ei pärjättäisi lainkaan. Tai korkeintaan ne ihan kesäkuukaudet vain. Mutta jos lasketaan tuon 7kk mukaan, niin se tekee jo 588kg. Jos kuukausia on 10, niin se on 840kg.
Pfffffh. Heinän hankkiminen on välillä tarpeeksi tuskastuttavaa kaneille ja marsuillekin.

Vuohet puolestaan ovat ihanan koiramaisia ja huomattavasti enemmän vuorovaikutuksessa hoitajansa kanssa kuin lampaat. Ne ovat äärettömän seurallisia ja fiksuja, ehkä liiankin fiksuja tosin. :D Niillä on lähes yliluonnolliset kyvyt karata mistä tahansa ja pistää paikat matalaksi.

Mutta vuohet on vaan niin <3